Kurnauskis!!!

Vesihuovutettu kissan naama
Raija Nevala
Vapaa-aikanani harrastan neulahuovutusta. Silloin syntyy tonttuja ja enkeleitä omaksi ja myös muiden iloksi. Ne ovat ilahduttaneet syntymäpäivänä, vauvalahjana ja monenlaisena merkkipäivänä. Päiväkodeissa tontut ovat opettaneet monenlaisia asioita pienille ihmisille. Ja vanhustentaloissa muistellaan tonttujen kanssa entisiä aikoja. Monenlaisissa tehtävissä tarvitaan tonttuenergiaa...
Pidän tarinoista ja runoista, joissa kerrotaan enkeleistä ja tontuista.
Suojelusenkeli kulkee mukana....sen tiedän ihan varmasti.

Kerttu pääsi tutustumaan VanhanPirtin Pirttitonttujen kotiin. Se sai kaverit heti kainaloon ja siinä päätettiin hirventaljalla istuskellessa Kertun uudesta tehtävästä. Se saa hoitaakseen Hiirulaisten karkoittamisen emännän kaapeista! Emäntä uskoo Kertun suorituvan mallikkaasti vaativasta tehtävästä! Helmitonttu ja Taavetti antavat tarvittaessa virka-apua! Yhteistyöllä kaikki onnistuu... kohta kevätaurinko pääsee paistamaan pirttiin ja silloin tontut pääsevät levähtämään, kun pirtin Isäntä ja Emäntä saapuvat kevään tullessa viettämään taas ihanaa kevättä ja kesää VanhanPirtin lämpöön...
Kiikkutuolissa istuvat Onni ja Lempi...he pitävät kuria ja järjestystä...ettei vaan Tonttuporukka riehaannu kovin....

Onnea Sirkkaliisalle.. Tämä tyttö lähti onnittelemaan ihanaista syntymäpäivä juhlijaa!


Tänä iltana, uuden vuoden kynnyksellä, kuiskasin pienen toiveen: Anna ystävälleni kaikkea hyvää tulevaan vuoteen! Anna tähti oppaaksi eteenpäin johdattamaan, kuu tietä valaisemaan ja aurinko lämpöä antamaan. Anna iloa päiviin, anna uskoa ihmeisiin, anna enkeleitä rinnalle kulkemaan. Hyvää uutta vuotta!

Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa
ylitse maan ja ylitse puun.
Kuuran kourissa seisoo kuuset
kullassa talvisen aamunsuun..
Lumiset nbäreet kuin pienet tontut
vaeltaa valkeissa vaipoissaan
hämyssä sinisen jouluaamun
metsien kirkkoon korkeaan..
Hiljaisuus siellä urkuja soittaa
puitten humina virsinä soi
lumien kristallikynttilät loistaa
akkunat kultaa aamunkoi.
Kattona kirkon on sininen taivas
ikuiset hongat on pilarejaan
purppuraviitassa aurinko astuu
alttarille sen messuamaan.
Alttarina on luminen vaara
hartaana seisoo maa ja puu
lävitse valkeain hahtuvain hiljaa
metsässä aamu kirkastuu.
- Lauri Pohjanpää -Metsien Joulu

Aurinkoinen pakkaspäivä ilahdutti tyttötonttuja. Reeta ja Peppi olivat täynnä riemukasta odotusta, kun he pakkasivat pienet, punaiset korit täyteen sydämiä. Tytöt pääsivät tutustumaan satumetsään jossa asui pienen pieniä menninkäistonttuja. Sieltä voi löytää satumökkejä ja niiden salaperäisiä asukkaita. Ensimmäisenä satumetsässä he tapasivat surullisen pupun joka oli peloissaan. Miksi Puppepupu pelkäsi?? Se kertoi metsämiehistä, jotka metsikössä jahtasivat pikkupupuja. Niillä oli pyssyt ja koiriakin, jotka ajoivat pupuja piiloistaan. Tonttutytöt lohduttivat Puppepupua.... Sitten he jättivät kaksi sydäntä Pupelle ja uskoivat siihen, että hyvät sydämet suojelevat pupuja! Pupelle tuli hyvä mieli ja se loikki iloisena äitipupun luokse.

Tontut jatkoivat matkaa ja pian ne huomasivat pienen talon, jonka ikkunasta pilkisti valot. He kurkistivat sisälle, mutta siellä oli vain pienien tonttujen tavaroita....Tytöt jättivät kaksi sydäntä talon pihalle...

Sitten tyttöjen matka jatkui... Valkoisia kerrostaloja satumetsässä! Peppi ja Reeta eivät olleet uskoa silmiään.. Pikkuruisia tonttuja saapui pihalle tervehtimään tyttöjä. Tontut kertoivat olevansa niitä tonttuja, joita ihmiset eivät näe. Ne suorittavat tehtäviään hiljaa ja huomaamatta. Näille tontuille halutaan viedä jouluaattona ulos ihania herkkuja palkaksi kaikesta huolenpidosta, jota ne tekevät kaikkialla.. Rimppakinttutontut jättivät taloihin punaisia sydämiä....

Tonttuset kiittivät Rimppakinttuja ja pyysivät heitä jäämään hetkeksi kertomaan oman tonttutarinansa....
Sitten otettiin muistoksi yhteiskuva!

Tyttöjen koreihin jäi vielä sydämiä ja ne viedään ennen joulua satumetsän asukkaille...

Peppi ja Reetta lähettää kaikille Tonttulasta lähteneille tonttusille pakkasterveiset. Meillä on jo lunta, mutta etelä-Suomen tontut eivät ole saaneet tassutella uudella lumella...

Kylmeneviä säitä odotellessa....karvahattu alkaa olla tarpeen. Mutta ei ihan vielä..lämmintä ja pitkää syksyä odotellaan. Martta ja Alvari eivät malttaneet odottaa viileämpää säätä, vaan halusivat varpaita lämmittävät töppöset jalkaan. Ja Alvari ihan karvalakin...

Ihana sammal on mukava materiaali...siitä voi askarrella vaikka mitä.. ja kaiken huipuksi se ei maksa mitään. Löysin metsästä oikein kivan sammalmättään ja se oli ihan pakko tuoda sieltä pois. Vanhatuoli sai uuden elämän sammaleen alla.. Paras ystäväni Viuhti toimii, totta kai, laadun tarkkailijana...

Kuuma kesä sai Reinotontunkin riehaantumaan ja riisumaan pusakan pois. Päivätorkut pirtissä tekevät tonttujenkin elämän mukavaksi helteellä...
Käydessäni äidin kotikylällä muistot nousevat mieleen... lapsuuden ihanat, lämpimät kesät..nuoruusmuistot ja lavatanssit.. Kesä alkoi vasta sitten, kun pääsimme mummolaan.. Heinähaasiat ja aakkosille nostettujen heinien lämpö, kun menimme niiden alle ottamaan päiväunet. Tsasounassa käynti ja suitsukkeen ihana tuoksu..mummon paistamat karjalanpiirakat ja tervattu vene. Isokivi ja Iivanan saari... Ne ovat lapsuus -ja nuoruusmuistoja, jotka eivät unohdu koskaan...


Kun aukaisen tämän portin, muistan kaipauksella rakkaita, jotka ovat lähteneet...
Äiti, isä, veli ja monta nuoruuden aikaista ystävää lepäävät ihanaisessa ja rauhallisessa niemessä...



Vesa-Matti Loiri parhaimmillaan
Yksinäinen saarnipuu
Ihana Samuli..
Enkeli pieni...
Veteraanien iltahuuto
Ollaanko enkeleitä toisillemme

Tonttu ja Enkeli
JA VIELÄ IHANAA
HUOMAA TÄMÄ!
ETHÄN KOPIOI TEKSTEJÄNI JA KUVIANI ILMAN LUPAA!

<a href="http://www.web-counters.org/fi/thanks/14743"><img src="http://www.web-counters.org/counters/14743.jpg" alt="web-counters.org" border="0" /> *click*</a>